Soturikissat

marraskuuta 21, 2018

Tässä postauksessa haluaisin kertoa kirjasarjasta, jota luen. Olen oikeastaan lukenut sitä jo vuoden, ja kirja jossa olen nyt on 14. sarjasta lukemani kirja. Jotkut ehkä miettivät, miksi en ole tehnyt sarjasta vielä aiemmin kirja-arvostelua, en yhdestäkään kirjasta, mutta siihen on monta syytä. Ne selitän myöhemmin. Nyt kuitenkin haluaisin puhua sarjasta perusteellisesti, enkä siis pelkästä juonesta. Ja jos aioit alkaa lukemaan Soturikissoja, tai olet lukenut sitä minua vähemmän, ei hätää, raotan ensimmäisen kirjan juonta vain vähän.

Alussa haluan kertoa kirjasarjasta yleisesti. En kerro yksittäisistä kissoista vaan siitä, miten kissat elävät ja mitä ne tekevät.

Ensinnäkin, Soturikissat tekevät muutakin kuin taistelevat! Ja - myönnetään - itsekin ennen sarjaan perehtymistä luulin, että siinä kerrotaan miten kilvillä ja haarniskoilla varustetut soturikissat sotivat louskuleukaisia, äkäisiä koiria vastaan. Mutta ei. Soturikissat elävät klaaneissa, joissa on johtaja eli päällikkö, varapäällikkö ja parantaja, joka hoitaa haavoittuneet ja sairaat. Sitten on pentuja, eli alle kuuden kuun ikäisiä... no, pentuja. Yli kuusikuiset pennut pääsevät oppilaiksi, joille valitaan jokaiselle oma mestari soturien joukosta. Soturiksi pääsee kun on mestarinsa ja klaanipäällikön mielestä siihen valmis. Kun soturi on vanha tai ei voi vamman takia enää työskennellä klaanilleen, hän siirtyy klaaninvanhimpiin.

Klaaneja on kirjassa neljä, ja ne asuvat jokainen omalla reviirillään. Jokaista neljää klaania koskee soturilaki, josta olen tähän koostanut olennaisimmat kohdat:

- Puolusta klaaniasi vaikka hengelläsi. Sinulla voi olla ystäviä muiden klaanien kissojen kanssa, mutta ystävyytenne ei saa mennä klaanisi edun edelle, vaikka kohtaisit ystäväsi taistelussa.

- Älä metsästä tai tunkeile toisen klaanin reviirillä.

- Klaaninvanhimmat, kuningattaret ja pennut on ruokittava ennen oppilaita ja sotureita. Ellei soturilla tai oppilaalla ole erityistä syytä, he eivät saa syödä ennen kuin he ovat metsästäneet ruokaa muille.

- Täydenkuun aikana pidetään kaikkien klaanien kokoontuminen, jolloin vallitsee aselepo. Aselepoa ei saa missään tapauksessa rikkoa.

- Klaanin päällikön sana on laki ja sitä on toteltava, ellei se riko soturilakia.

- Soturi ei saa tappaa muita kissoja, ellei tappaminen ole väistämätöntä klaanin turvallisuuden tai oman hengen puolesta, tai jos kissa elää soturilain ulkopuolella.

- Soturi halveksuu kotikisujen pehmeää elämää.

- Klaanilla on oikeus olla itsenäinen ja ylpeä, mutta hädän hetkellä heidän on unohdettava rajat ja taisteltava säilyttääkseen neljä klaania. Kunkin klaanin on autettava toisia niin, että yksikään klaani ei tuhoudu.

Klaanit sotivat kuitenkin joskus. Ei voi kuitenkaan sanoa, että "joskus toisiaan vastaan, joskus koiriakin", koska ei se ihan mene niin, että jos huvittaa taistella Jokiklaania vastaan, niin silloin sitä vastaan. Klaanit sotivat vaaroja vastaan. Jos mäyrät ovat vallanneet osan reviiristä, ne pitää häätää. Jos toinen klaani hyökkää leiriin taistelemaan siitä, kumman klaanin reviiriin hylätty kaksijalan (ihmisen) pesä kuuluu, he taistelevat siitä. Vaikka taistelu ei ole aina järkevintä, joskus se on ainoa vaihtoehto.

Yhdestä kissoille tärkeästä asiasta en ole kertonut. Viidennestä klaanista, tähtiklaanista.

Kaikki menehtyneet kissat pääsevät Tähtiklaaniin. Tähtiklaanin kissojen uskotaan asuvan taivaalla näkyvässä tähtikuviossa, hopeahännässä. Jokainen hopeahännän tähti on yksi kuollut soturi. Tähtiklaanin kissat voivat tulla parantajien unimaailmaan ja kertoa heille, jos kissoille on tulossa vaikeuksia. Kaikki kissat eivät kuitenkaan pääse Tähtiklaaniin, vaan kissat, jotka ovat maanpäällisessä elämässään toimineet julmasti tai käyttäneet valtaansa väärin, joutuvat Pimeyden metsään. Myös sieltä on mahdollista tavata eläviä kissoja unimaailmassa.

Kissat eivät aina ymmärrä ihmismaailman tapahtumia ja eli heidän kielellään kaksijalkojen kummallisia juttuja. Kaksijalat menevät jyrisevien hirviöiden sisään, ja niillä he ajavat haisevilla ukkospoluilla. Hirviöt eivät paljoa poikkea ukkospoluilta, koska ne pelkäävät kuraavansa tassunsa, klaanikissat tuumivat. Kaksijalat pukevat värikkäitä turkkeja, ja heidän pentunsa tykkäävät leikkiä vedessä - käsittämätöntä! Kaksijalat ovat kissojen näkökulmasta hyvin eriskummallisia otuksia.

Ensimmäisessä soturikissakirjassa kerrotaan kaksijalkojen kissasta, Ruskasta jota houkuttaa kovin tutkia metsää. Hän on kuullut tarinoita metsässä elävistä villikissoista, mutta ei ole kovinkaan paljon uskonut niihin ennen kuin päättää lähteä metsään seikkailulle ja törmää sellaiseen, ja kuinka käykään, kun klaanipäällikkö Sinitähti ehdottaa Ruskan liittymistä klaaniin?

Syy, miksi en ole puhunut tästä sarjasta aiemmin on se, että aloin niin innoissani lukemaan kirjoja etten enää viitsinyt sarjan keskeltä arvostella jotain kirjaa, kun se saattaisi paljastaa monelle paljon asioita, joita hän ei ole vielä lukenut. Edes ensimmäistä kirjaa en halua arvostella, koska sekin paljastaisi jo liikaa. Kaikki, mitä siitä viitsin kertoa on kirjoitettuna tuossa yllä. Siksi en ole siis arvostellut ollenkaan Soturikissakirjoja.

No, tässäpä kaikki mitä haluan suosikkikirjasarjastani teille kertoa. Ehkä tulen vielä sarjasta täällä puhumaan, ehkä en. Onnekseni minulla on kuitenkin myös muutama sarjaa lukeva ystävä, joille voin vuodattaa kaikkia ajatuksiani lukemistani kirjoista ja jakaa mielipiteitä eri hahmoista.

Ai niin, melkein unohdin! Minä ja ystäväni olemme tehneet Soturikissat- aiheisen tarinaroolipelin nettiin. Itse en paljoa sitä enää ylläpidä, autan lähinnä ystävääni joidenkin sivuston ylläpitämiseen liittyvien juttujen kanssa. Jos siis olet lukenut Soturikissoja edes jonkin verran, kurkkaa Laaksonrope.