Joulukalenteri luukku 16: Soturikissat - Klaanien salaisuudet

Hei.

Tässä joulukalenterin luukussa puhun ekaa kertaa Soturikissat- kirjasarjan kirjasta! Kyseessä on siis vähän erilainen sarjan kirja nimittäin Klaanien salaisuudet. Se on enemmänkin tietokirjatyyppinen, ja siinä esitellään mm. tarkemmin klaanien reviirejä ja leirejä sekä kerrotaan joka klaanin tärkeistä päälliköistä ja parantajista. Jos et ole lukenut Soturikissojen ensimmäisiä kuutta kirjaa tai toisia kuutta (Uusi profetia) en suosittele mahdollisten juonipaljastusten takia lukemaan tätä. Tai tottakai jos et aiokaan aloittaa kyseistä sarjaa niin lue pois vaan!
Ja ihan alkuun, ettei tarvitse aina kirjoittaa 'Soturikissat', niin 'Sk' on lyhenenne soturikissoista :)!

Tästä pääset muihin kirja-arvosteluihini


Kirjoittaja: Erin Hunter
Kuvitus: Wayne McLoughlin
Suomennos: Art House Oy
Kustantaja: Art House
Kuvia: Paljon pieniä kuvia kissoista sekä klaanien reviireistä, toisin kuin yleensä Soturikissat- kirjoissa.
Lukuja: -
Sivuja: 224

Takakannen teksti:

Tervetuloa klaanikissojen reviireille!
Klaanien salaisuudet on kiehtovat Soturikissat- tietopaketti.
Tee opastettu kierros klaanien leireihin metsässä ja järvellä, tutki kissojen maisemia kartoista, tutustu tärkeimpiin päälliköihin ja parantajiin ja uppoudu klaanien historiaan ja mytologiaan.
Kirjassa Tulitähti, Keltahammas, Lehtilampi ja yli 20 muuta kissaa kertovat klaanien elämästä, uskomuksista, tavoista, taisteluista sekä ennustuksista ja niiden täyttymisestä.


Kirjan kannet ovat hieman erinäköiset kuin 
"normaaleissa" Sk- kirjoissa mutta tyyli on kuitenkin
 sama.

Kirjasta löytyy sisällysluettelo kuten
 tietokirjoista yleensäkin. (Pahoittelut
huonosta valosta)

Tältä näyttävät sivut joilla kerrotaan merkittävistä
 klaanikissoista.

Kirjan välissä oli aina välillä lyhyitä novellipätkiä
 sarjan varrella tapahtuneista jutuista, joista ei oltu
 kuitenkaan tällä tavoin suoraa kerrottu. Myös
menneisyydessä tapahtuneita juttuja oli muutamia.
 Tässä näkyy myös kuvitustyyli.

Mukana oli myös pari tällaista - mun mielestä ainakin -
 superhyödyllistä ja mielenkiintoista karttaa! Toisessa
 näytettiin tapahtumapaikkoja ihmisten silmin ja toisessa 
kissojen.

Tästä kirjasta ei nyt silleen voi paljoa tän enempää mitään muuta faktaa kertoa, muuta kuin vähän tekstin paljoudesta. Sain kirjan parissa kolmessa päivässä luettua, joten tekstiä ei nyt ihan normaalien Sk- kirjojen vertaa ollut. Aiheet oli jaettu otsikoittain niin, että uusi otsikko oli aina sivun yläreunassa (jonka takia se oli tietysti siisti ja selkeä). Jos siis jokin tekstipätkä loppui sivun alussa, tuli aika paljon tyhjää tilaa. Kuviakin oli mukavan paljon ja myös siksi teksti jäi vähän vähemmälle. Se ei kuitenkaan ole huono juttu, pidin kirjasta silti. Suosittelen tätä sellaiselle Soturikissojen lukijalle, jota kiinnostaa lukea enemmän kaikesta 'salaisesta' jota normaalissa juonellisessa tarinassa ei luultavasti kerrota.

- - -

Sain joulukalenterista tänään nämä
kynsiviilat :)

🌟 Jouluun 8 yötä 🌟

Tehtävä:
🕯 Sytytä kolmas kynttilä 🕯

Tarina, osa 16


- Mistä tuo tuli? Pisaraturkki jupisi.
- En tiedä, mutta nyt se on ohi. Ja ainakin selvitimme, mistä tuo kissanruumis on peräisin, Haukankynsi totesi
Pisaraturkki nyökkäsi ja tutki kumppaninsa vammoja. - Tuliko sinulle pahempia jälkiä? Minä olen kunnossa.
- Totta puhuen nuo raapimajäljet kyljessäni ovat ikävän kipeät, tämä myönsi ja käänsi kylkensä naarasta kohti.
Siinä oli jokunen syvä viilto, joista valunut veri oli värjännyt Haukankynnen turkin siltä kohdalta punaiseksi. Verentulo näytti kuitenkin hiljentyneen, ja nyt sitä tihkui vain hiljalleen.
- Näyttää aika pahalta. Selviätkö metsään asti? Täältä tuskin löytyy mitään paria hämähäkinseittiä kummempaa tuohon, Pisaraturkki maukui.
- Selviän. Eivät nämä nyt niin pahat ole, Haukankynsi vähätteli.
- Hyvä. No, eiköhän olisi parasta jatkaa matkaa. Vai pitäisikö tuo haudata? Pisaraturkki osoitti hännällään ruumista.
- Varmaan kannattaisi. Haudataan se tähän, ja jatketaan.
Kissat kaivoivat hiljaisuuden vallitessa pehmeään nummimaahan kuopan, laskivat ruskean pennun siihen, ja peittivät sen. Sitten kaksikko jatkoi taivallusta kohti pian edessä aukeavaa metsää.
Sanasto

Kommentit

Suosituimmat postaukset

Bullet Journal - mikä se on?

Marsujen kuulumiset

Joulukalenteri luukku 20: Schleich- kuvia

Ensimmäinen postaukseni